Älä käytä väärin Herran, Jumalasi nimeä. Jumalan nimi muistuttaa meitä siitä, kuka Jumala on ja mitä hän tahtoo. Se herättää meissä sekä levottomuutta että sanatonta kaipausta. Kaikissa vaikeuksissa meidän tulee kääntyä Jumalan puoleen ja odottaa hänen apuaan. Jumala on luvannut kuulla, kun kutsumme häntä luottavasti nimeltä. Jumalan nimi on pyhä. Käytämme hänen nimeään oikein, kun rukoilemme, kunnioitamme ja kiitämme häntä. Näin tunnustamme hänet omaksi, ainoaksi Jumalaksemme. Kun Jumalan nimissä tai häneen vedoten ajamme omia etujamme tai alistamme toisia, käytämme hänen nimeään väärin. Jumalan nimen pilkkaaminen merkitsee Jumalan halveksimista ja tietoista kääntymistä pois hänestä.
Teidän tulee pelätä Herraa, Jumalaanne, palvella häntä ja vannoa yksin hänen nimeensä. (5. Moos. 6:13) Mutta Jumalan laskema perustus pysyy lujana, ja siinä on merkkinä nämä sanat: "Herra tuntee omansa" ja "Luopukoon vääryydestä jokainen, joka lausuu Herran nimen". (2. Tim. 2:19)
[VK] =Lutherin Vähä katekismus Älä turhaan käytä Jumalasi nimeä, sillä Herra ei jätä sitä rankaisematta, joka turhaan käyttää hänen nimeään.
Mitä se merkitsee?
Vastaus: Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että emme hänen nimessään toivota pahaa, vanno, noidu, valehtele emmekä petä, vaan huudamme hänen nimeään avuksi kaikessa hädässämme, rukoilemme, ylistämme ja kiitämme sitä.
Sovelluksia käytäntöön:
1. Tervehdi ihmistä * Ei ole mukavampaa kuin ystävällinen tervehdys
2. Hymyile lähimmäisellesi Vihainen katse vaatii 72 lihaksen käyttöä, hymy vain neljäntoista.
3. Puhuttele toista nimeltä * Oma nimi on kauneinta musiikkia
4. Ole ystävällinen ja avulias * Jos haluat ystävän ole ystävä
5. Ole kohtelias * Näytä, että iloitset jokaisesta tehtävästäsi
6. Ole kiinnostunut lähimmäisestäsi * Pidät melkein kaikista jos vain haluat
7. Jaa anteliaasti kiitosta * Ole varovainen moitteissasi
8. Ota huomioon toisen näkökannat * Asiassa on kolme puolta: sinun, minun, oikea
9. Palvele auliisti * Tärkeintä on se, mitä teet toisille
10. Lisää tähän hyvä huumorintaju * Annos kärsivällisyyttä ja hiukan nöyryyttä, niin saat moninkertaisen palkkion
Suomalaisilla näyttää olevan tarve käyttää voimasanoja (muiden kansojen tavoin) myös tietoverkoissa sanoman painoarvon varmistamiseksi. Jos käyttäjästä tuntuu, ettei häntä oteta vakavasti ilman keskeisimpiä ilmaisuja kannattaa käyttää sarjakuvista tuttuja erikoismerkkejä, kuten "# % &".
Irkkauksen pyhät kymmenen käskyä, jotka "Mooses" sai, mutta niitä ei koskaan kirjattu.
1.Älä pidä muita irc-nikkejä
2.Älä turhaan kinu oppeja
Tietokoneihmisen turhia tekoja:
I.Älä vahingoita muita ihmisiä tietokoneiden avulla. II.Älä häiritse muiden ihmisten tietokonetyöskentelyä.
IX.Ajattele sosiaalisia seurauksia, joita kirjoittamallasi ohjelmalla voi olla. X.Käytä tietokonetta tavalla, joka osoittaa muiden huomioonottoa ja kunnioitusta.
OTA KANTAA SEURAAVAAN TEKSTIIN: Kymmenen lain sanaa ei ole heprean kielessä käskyn muodossa, kuten ne on totuttu suomen kielessä kääntämään. Ne ovat oikeastaan toteamuksia, kuten esim. "sinä et tule tappamaan" jne. Kysymyksessä ei ole siis mikään moraalisääntöjen kokoelma, joka opettaa ihmisille korkeaa moraalia, vaan elämän perussäännöt, joiden rikkominen välttämättä väistämättömyyden pakosta ajaa ihmisen elämän haaksirikkoon.
Nämä kymmenen lain sanaa määrittelivät sen eettisen ja pyhän elämän muodon, jota Israelin oli elettävä voidaksensa pysyä Herran edessä ja elää siinä maassa, jonka Herra kansallensa antaa. Ensimmäinen laintaulu eli neljä ensimmäistä käskyä (2 Moos.20:2-11) määrittelivät ihmisen suhteen Jumalaan ja kuusi seuraavaa (2 Moos 20:12-17) ihmisen suhteen lähimmäiseensä. Luther poisti sittemmin 2. käskyn (= "Älä tee itsellesi jumalankuvaa"), koska katsoi sen tulleen kumotuksi Jumalan Pojan astuessa ihmisen pojan muotoon. Luonnollisestikin 2. käsky (2 Moos 20:4-6) tulee tulkita vielä tänäkin päivänä meitä sitovaksi; sehän konkretisoi 1. käskyn. Ja näin epäilemättä myös Luther teki, vaikka hänellä olikin mielessä erityiskysymys Jeesuksen ihmiseksi tulemisesta poistaessaan 2. käskyn katekismuksesta. Luther jakoi sittemmin 10. käskyn (= 2 Moos 20:17) kahteen eri käskyyn.
Voidaan oikeutetusti sanoa, että kymmenen lain sanaa kiteyttää moosekselaisen lain. Siinä korostetaan, kuinka kansan tulee yksin palvella Jumalaa, Jahvea, joka johdatti sen pois Egyptin orjuudesta. Tämän Jumalan rinnalle ei saa ilmestyä israelilaisten keskuuteen mitään muita jumalia tai jumalakuvia. Edelleen kielletään herjaamasta Herran nimeä ja kerran viikossa viettämään lepopäivää Herran kunniaksi, jolloin jokaisella on mahdollisuus hoitaa omaa jumalasuhdettaan.
Toinen laintaulu korostaa solidaarisuutta ihmisten välillä. Tätä solidaarisuutta määritellään sitten tarkemmin muissa moosekselaisissa säädöksissä. Erityisen merkillepantavaa on se seikka, kuinka köyhistä ja kurjista pidettiin huolta.